Viimeiset fiilikset ja haaste seuraavalle opettajaporukalle

Hieno työmatka takana! Paljon uusia ajatuksia, filosofisiakin, paljon uusia apuvälineitä ja hoitopaikkojen rakennustekniikkaa. Sekä tietysti uusia to-kontakteja ja vanhojen vankennusta.

Mietimme pitkään haastetta, jonka heittäisimme uudelle opettajaporukalle syksyksi 2016. Itse asiassa, se unohtui minulta kokonaan, joten tempaisen tähän randomina yhden.
Miettikää mikä on teidän uusin oivallus kasvatus- ja hoitotyönmaailmaan ja miten sitä voi hyödyntää Suomessa? Ottanette itsestänne porukkavalokuvan, joka kuvaa teitä ja tätä ideaa.

Meiltä sisäpiirin juttuna jäi lentäviksi lauseiksi " Lucky you", " Syökää tytöt ribsejä, ota vaan se ruokalappu kotiin muistoksi", "Junamatkustus on mukavaa, kaikin tavoin", "Mun polvet on kipeät tästä kävelystä, onko sun selkä?", "Mun energiamittari vaatii lisää liikuntaa".

Kiitämme ja kumarramme, Arja, Päivi ja Tuula

4. ja viimeinen päivä Kööpenhaminassa

Vetkuttelimme aamupalalla ja nautimme erityisen pitkään pöydän antimista. Sitten tavaraa kasaan, pursuaviin laukkuihin ja tapaamaan suomalaista terveystieteiden opiskelijaa. Nuori nainen,parikymppinen, on opiskellut Suomessa fysioterapeutiksi ja etsii itseään nyt toimintaterapian opintojen parissa. Toimintaterapian opinnot ovat Lundin yliopistossa ja ne kestävät 3 vuotta, jonka jälkeen voi vielä suorittaa halutessaan maisteriopinnot. Toimintaterapiakulttuuri on paljon kehittyneempää ja näkyvämpää täällä Tanskassa ja Ruotsissa kuin meillä Suomessa. Toimintaterapeutti ei ole ainoastaan "hoitaja" vaan hänen toimenkuvansa on hyvinkin laajasti preventiivistä.

Iltapäivällä, ennen kentälle lähtöä, päätettiin pistäytyä Nyhavn:issa. Juuri siellä, missä kaikki kuvaavat vanhat veneet, katukahvilat ja eriväriset kauniisti toisiinsa sointuvat kivitalot! Kaunista, niin kaunista ja ihana pieni tuulenvireen puhallus! Käväistiin myös tunnin kestävällä laivaristeilyllä ihailemassa Köpistä joista/ mereltä (?). Vinhaa touhua, kaupunkikuva selkeni ja saatiin hiukan kylttyyriäkin haisteltua (oopperatalo, HC Anderssenin koti jne). Hotellille palatessa käytiin muutama Strögetin kauppa läpi... jotain jäi pussiinkin.

Pikapikaa kentälle ja hohohoi, kone buukattu täyteen, meillä tyhjät boardingpassit, no seats awailable. Hiukan meinasi usko loppua, no Gatella odotti kuitenkin istumapaikat pitkin konetta. Lentokentältä oli tarkoitus ostaa vielä viimeiset tuliaiset, mutta juostiin aika pian kentän läpi ja suklaat saatiin runilla mukaan...

Kotona, väsyneinä, mutta onnellisina koko reissusta! Hyvin uusia kontakteja, uusia ihmisiä ja mannermaista elämää!

3.päivä Kööpenhaminassa, Fredrikbergissä Betaniahjemmetissa

Lämmin kevätpäivä takana. Aamupalan jälkeen seikkailua bussilla Västerbrosta, päärautatieasemalta, Fredriksbergiin. Yllättävän hyvin seikkailtiin, kun eka kysymällä päästiin aina oikeaan paikkaan. Tässä huomaa sen kuinka tärkeää on kommunikaatio, uskallus ja reipas kohtaaminen. No, Fredriksbergissa tutustuttiin Salpauksen vanhaan kumppaniin Betaniahjem:iin. Koti, palveluasumista neljässä kerroksessa. Ensimmäisessä kerroksessa on asuntoja muistisairaille, paljon hoivaa tarvitseville asukkaille. Ylempänä on pienemmällä avulla toimeentulevien asuntoja. Helpperit, assistentit ja kaksi sairaanhoitajaa olivat vastuussa kokonaishoidosta. Hoitoa ohjasi metodisti ideologia ja yllätys yllätys Turun yo:n proffan Katie Erikssonin teoria (living, caring and playing). Yksi ope huomasi kosketuksen merkityksen korostuvan, toinen hyvin kauniisti hoidetut tukat ja kolmas asukkaiden virkeyden ja eloisuuden. Upeaa hoitoa keskellä Köpistä. Täällä jatkuu työssäoppimiset kuten ennenkin, he kokevat saavansa ulkomaisilta opiskelijoilta uusia tuulia hoitoon sekä elämään ja haluavat olla vastaanottavaisia  kaikelle uudelle.

Betaniahjemmets  vin drank, Fisketorvet seen, Tivoli seen, ribs and mudcace eaten,  Arne Jacobsens lamps seen, Normann Cöpenhagen desing bought , but still missing some Danish design and presents for families!

2. Päivä Tanskassa, Skanderborgissa

Taas me mennään

Mera smörrebröd

  Aamupalan jälkeen reippaina liikkeelle, kohteena Skanderborg Aarhusin lähellä. Reipasta junamatkaa noin kolme-neljä  tuntia menen tullen, ikävä junanvaihto bussiin ja taas junaan, kun rata oli jokavuotisessa korjuksessa Norbron ja Odensen välillä. Noh, hiukan piteni vaan matkaan kuluva aika. Skanderborgin asemalla Lene oli meiltä vastassa. Lene on toimintaterapeutti ja tiimivetäjä Kildegårdenin palvelukeskuksessa. Ensin menimme Dagmargårdeniin, joka on vanhuksille ja vammaisille suuntautunut palvelukeskus. Palvelukeskuksessa oli LivingLab, "Toimiva Koti", jossa oli esillä uusimpia apuvälineitä ja teknologiaa hoidon laadun parantamiseksi. Mm. Ruokailussa avustamisen teline, erilaisia muistutusäänin olevia  apuvälineitä lääkehoitoon ja liikkumiseen, hoitosänky, joka istuma-asennossa kääntyi aika upeasti 90astetta helpottaen potilaan siirtymistä. Erillisessä wc:ssä oli suihkun lisäksi kokovartalokuivain, huuhteleva & nouseva & laskeva ja pesevä wc-istuin. Hihihi, tätä teknologiaa. Osa tuttua, osa ihan uutta. Säkkituoli, jossa oli "shaali kiinni" oli aika kiva sekä painoesiliina taskuilla.  Tätä näin jo Suomessa käytettävän, turvavöiden sijaan. Täältä jatkettiin Kildegårdeniin, palvelukeskukseen, jossa oli todellakin montaa erilaista aktiviteettia eri kuntoisille asiakkaille. Osa asiakkaista asui talon yläkerrassa. Henkilökuntaa oli asiakkaisiin suhteessa enemmän kuin Suomessa, mutta hoitajia vain kolme. Suurimmat hommat teki eri terapeutit, assistantit ja helpperit. Sosu assistant koulutus vastaa osin Suomen lähihoitajakoulutusta tai hiukan enemmän kuin hoiva-avustajaa. Juelimme mahdollisista vaihdoista ja Lenen mielestä ne sopisi 1-2 kerrallaan, mutta miellään aikuisia, itse selviytyviä opiskelijoita, joilla voisi olla hiukan tanskan kielen alkeita. No just! Puhuimme kyllä pitkään, että se on epätodennäköistä ja ehkä 1-2 viikkoa "kielitaidottomana" voisi olla hyvä aloitus.

Lopultakin junassa pidetyn Suomi-Kanada Em-kisojen radiohuudatuksen kautta ruokailemaan lähikuppilaan ja petiin. Huomenna on uusi, työntäyteinen päivä.

 Tämä oli aika hauska, interaktiivinen lattia, jossa kalat uivat karkuun

 Tämä voisi korvata Suomessa käytössä olevat tukivyöt - ainakin osaksi. Kokeilun arvoinen juttu!

 Miten pienellä muutoksella normi säkkituloista tulee turvallinen :)

 Jep jep, itse huuhteleva, pesevä ja kuivaava wc-istuin

 

 

 

1. Matkapäivä Kööpenhaminaan

Maanantai 16.5.2016
Tänään se sitten tapahtui. Me lähdettiin lentoon ja Tanskanmaalle tutkiskelemaan uusia tuulia opetukseen ja työssäoppimipaikkoihin. Lentokentällä tietysti piti tehdä tärkeimmät ostokset, meikit  ja hajuvedet..Gatejonossa muistettiin että tuliaiset puuttuu. No Köpiksestä suomalaista Geishaa ihan pokkana.
Taksilla Hotel du Nordiin Västerbrohon. Kiva hotelli, siisti, rautatieaseman viereisellä kujalla ja kolme petiä levitettyinä huoneeseen. Sopiva kahdelle hoitotyönopettajalle ja yhdelle kuntoutuksen ja vanhustyön opelle. Nopeasti pyörähdettiin hotellilla ja sitten jo ekaa tapaamiseen. Nähtiin meidän opiskelijat Janna ja Kirsi. Erityisen mukava oli kuulla kuulumisia topista ja elämästä täällä Köpiksessä. Oli mukava myös kuulla eroja Suomen ja Tanskan hoitamisesta ja hoidon etiikasta. Syömässä käytiin Christianiassa Wlokissa, thaikkuruualla. Hyvää oli. Ja CHristianiassahan on huumausaineiden käyttö sallittua. Oli jännä seurata ihmisiä, oliko he aineissa vai ihan selvänä. Varsinaista hurjaa käyttöä emme nähneet. Hiukan kyllä yhtä opea pelotti pellavissaan kun ympärillä tuntui vaan olevan mustiin pukeutunutta porukkaa..kassi oli tosi tiukasti kainalossa.